Geokemialliset analyysit

Perusmetallien geokemiallisessa tutkimuksessa ja etsinnässä suosittelemme näytteen kuningasvesiliuotusta ja monialkuaineanalyysiä ICP-OES:llä (511P). Alkuainevalikoimaa voidaan laajentaa liittämällä pakettiin ICP-MS-mittaus, jolloin saavutetaan myös alhaisemmat määritysrajat (511PM).

Vaikka kuningasvesi on voimakas liuotin, monet alkuaineet (mineraalit) liukenevat siihen vain osittain. Silikaattien ja refraktorien mineraalien (esim. baryytin, kromiitin ja muiden spinellien, zirkonin, kasiteriteetin, turmaliinin) liukoisuus riippuu monista tekijöistä. Useimmat sulfidi- ja oksidimineraalit (jotka ovat malmeja muodostavia mineraaleja) kuitenkin liukenevat kuningasveteen. Ag:n ja Pb:n liukoisuudessa on rajoituksia suurilla pitoisuuksilla, ja yli 5 % rikkiä sisältävistä näytteistä tulisi mitata rikki käyttäen vaihtoehtoista menetelmää (esim. polttotekniikka, S-analysaattori, menetelmä 810L).

Kun geokemiallisessa etsinnässä tarvitaan myös tietoa jalometallien esiintymisestä, voidaan käyttää kuningasvesiliuotusta suuresta näytepunnituksesta sekä ICP-OES että ICP-MS –määritystä (menetelmä 515PM). Tämä menetelmäpaketti sisältää kaikkiaan 39 alkuainetta.

Harvinaisten alkuaineiden mm. harvinaisten maametallien analyysiin voidaan käyttää totaaliliutusta ja ICP-OES ja ICP-MS-mittausta (menetelmä 307PM).

Jos halutaan vain Au (Pd ja Te) voidaan käyttää menetelmää 521U (5 g:n alinäyte; esirikastusta Hg-kerasaostamisella ja GFAAS-analyysi). Au ja Pd voidaan määrittää alle ppb:n tarkkuudella, jolloin saadaan esille selvempiä anomaliakontrasteja. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää suurempaa 20 g:n näytettä (menetelmä 522U). Nämä menetelmät soveltuvat ei-mineralisoituneille näytteille (moreeni, rapakallio, purosedimentit, humus, kiviaines).